Tiistaina 5.9.2006 juostiin taas kerran Katajanokan ympäri, tänä vuonna 58. kerran. Pienimpien eli alle kouluikäisten sarjassa oli eniten osanottajia, noin 40, ja heidät jaettiin kahteen ryhmään. Myös aikuisten sarjoissa oli tällä kertaa ilahduttavan paljon osanottajia.

Pienimmät juoksivat aidatun hiekkakentan sisäpuolella. Isommat kiersivät kentän ja Nuorisotalon, nuorimmat kerran ja kaksi vanhempien sarjaa kaksi kertaa. Aikuisten Katajanokan kärjen kiertävä reitti juostaan kaksi kertaa, jolloin pituus on noin 3 km.

Juoksun tulokset:

Pitkä ja kapea ratikka- ja jalankulku/pyöräilysilta Katajanokalta Laajasaloon, Hylkysaaren kautta, ei taannoin saanut kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyntää. Nyt suunnitelma on vireillä kaupunkisuunnitteluvirastossa uudessa muodossa: Katajanokalta rakennettaisiin avattava läppäsilta jostain nykyisen työlautan (Ehrensvärd) laiturin paikkeilta Hylkysaareen ja sieltä reitti jatkuisi merenpohjalle asennettavaa betonitunnelia Laajasalon Kruunuvuorenrantaan, jonne aletaan lähivuosina rakentaa merellistä kaupunginosaa öljysäiliöiden tilalle. Silta ja tunneli olisivat raitiovaunu- ja kevyen liikenteen väylä, jota (paljon) myöhemmin voisi liikennöidä Töölön-keskustan-Katajanokan-Laajasalon -ja ehkä Santahaminan metro. Suunnitelmaan sisältyy uusi ratikkalinja Rautatientorilta Katajanokanrantaa pitkin Laajasaloon - ellei HKL nyt sitten yhdistä nelosta tähän. Tältä osin suunnitelma on kovin alustava.

Suunnitelman tavoite on luoda Kruunuvuorenrannan asutukselle suora yhteys keskustaan. Muitakin yhteyksiä syntyy samalla - ja toisia yhteyksiä hieman vaikeutuu, kun isojen laivojen kuten jäänmurtajien kulku vaatisi aina läppäsillan avaamista. Halkolaiturilta lähtevät jaalat ja muut mastoveneet pääsevät suunnitelman mukaan Korkeasaaren ja Hylkysaaren väliin kaavailtua pientä kääntösiltaa kääntämällä avovesille. Suunnitelmaa tullaan esittelemään asukkaille, mikäli se lähtee kaupunkisuunnitteluvirastosta eteenpäin.

Hätäkeskuksen toimintaa ja alustavia rakennussuunnitelmia esiteltiin Katajanokkaseuran edustajille 27.4.2006 Senaatti-kiinteistöjen tiloissa Lintulahdenkatu 5:ssä. Suomessa on 15 hätäkeskusta; Keravan ja Helsingin keskukset valmistuvat viimeisinä. Helsingin hätäkeskus tulee vuokralaiseksi Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamaan luolaan. Hätäkeskuksessa yhdistetään poliisin, palokunnan, ambulanssin ja, uutena, sosiaalitoimen hälytykset yhteen paikkaan avun saamisen nopeuttamiseksi. Katajanokan kallioon louhittavassa hätäkeskuksessa työskentelee yötä päivää 17 kielitaitoista päivystäjää. Liikennettä ei hätäkeskuksen toiminnasta juurikaan synny.

Keskuksen puolitoista vuotta kestävät louhintatyöt alkanevat syksyllä 2006. On vielä auki, kuljetetaanko louhe vesiteitse vai kuorma-autoilla. Hätäkeskus tehdään syvälle kallioon, mutta maan päälle tulee rakennuksia ja rakennelmia. Hätäkeskuksen ajoluiska on suunniteltu Ulkoministeriön vielä rakentamattomalle tontille, Kukkasrahaston talon pohjoispuolelle nykyisen UM:n ajoluiskan viereen. Liikuntahallin ja Vankilan/Linnanpuiston välimaastoon on suunniteltu kaksi ilmanvaihto- ja poistumistierakennusta ja yksi ilmanvaihtorakennus Merivartioston esikunnan viereiseen puistikkoon. Lisäksi suunnitelmissa on pari ovea nykyisiin valtion omistamiin rakennuksiin ja teknisiä laitteita ”bunkkerin” kylkeen.  

Kaupunkikuvaneuvottelukunnan kriittisen ennakkolausunnon johdosta maanpäällisten rakennelmien suunnittelijaksi on nyt palkattu professori, arkkitehti Vilhelm Helander.

Katajanokkaseuraa suunnitelmissa askarruttaa uuden ajoluiskan tarve; onko UM:n ja Hätäkeskuksen hallinnollisten rajojen tiukkuus ja kustannustekijöiden paine niin suuri, että ei voitaisi käyttää UM:n olemassa olevaa luiskaa? Sama valtion viranomaisten hallinnollinen ”itsenäisyys” vaivaa suunnittelua ”bunkkerin” kohdalla, jossa valtion eri elimet eivät kuulemma saa paria kaapelia yhteen ja samaan rakennukseen.    

Toinen huolenaihe on ilmastointilaitteiden melutaso. Suomen rakentamismääräykset tosin rajoittavat melutason 45 desibeliin asuinrakennusten seinältä mitattuna, mutta rauhallisiin Linnan- ja Laivastopuistoihin ei myöskään ole syytä tuottaa melua!

Luvassa on suunnittelun seurantaa jatkossa.

Kaupunginhallitus käsitteli 14.12.2005 Helsingin matonpesupaikkoja ja totesi, että vaikka meressä tapahtuvan matonpesun kuormitus vesiin lienee varsin vähäistä, on tarkoituksenmukaista vähitellen siirtyä pesuun kuivan maan matopesupaikoilla, jotka on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon.

Joukkoliikennelautakunta päätti 1.12.2005 HKL:n suunnitteluyksikön esityksen mukaisesti, että 4.6.2006 alkaen

• linjan 13 liikenne lopetetaan
• raitiolinjan 4T liikennöintiaikaa laivojen kulkuaikoina jatketaan
• linjan 4 yöliikennettä harvennetaan

Esityksen mukaan muutoksilla parannetaan terminaalien palvelutasoa; muillakin muutosalueilla palvelutaso säilyisi kohtuullisena.

Katajanokkaseura vastusti 4T:n ajamista viikonloppuisin. Vuorovälien kaksinkertaistuminen, erityisesti lauantain kaupungilla asiointiaikona, ei ole asukkaille kohtuullinen palvelutaso.

Lautakunnan päätöksellä linjan 4T liikennöintiaikaa laajennettiin haaroittamalla linjan 4 liikenne kaikkina viikonpäivinä aamu- ja iltapäivällä sekä illalla. Linjaa 4T liikennöidään kaikkina päivinä noin klo 10 – 12 ja 15:30 - 17 kuten nykyisin arkena sekä illalla noin klo 20 - 20:20. Aikaisemmin aamulla ja keskipäivän jälkeen sekä myöhemmin illalla ja yöllä ajetaan edelleen vain linjaa 4 Merisotilaantorilta.